Kaksplus.fi

tiistai 29. elokuuta 2017

Oon miettinyt vauvoja

Oon käynyt tänään läpi meidän varastoa. Sitä puolta elämästä, joka on sullottu viiteentoista jätesäkkiin, roskapusseihin ja ikeakasseihin. Sitä puolta meidän tavaramerestä, jota ei oikeasti osaa kaivata, koska aivot ei vaan yksinkertaisesti jaksa muistaa mitä niissä viidessätoista säkissä ynnämuissa on. Fiksu säilöisi vähemmän, tunteikas ja tavaroihin uppoutuva – niin ku mä –  kuitenkin enemmän. Siis kokonaisen varaston lattiasta kattoon ainakin.


Varastosta löytyi muun muassa laatikollinen tyttödraamakirjoja, pussillinen kuitteja, pieni leikkitalo joka tuoksuu niin paljon karkilta, että taapero halusi syödä sen, pinkka sellaisia papereita joita etsin kolme vuotta sitten, puolikas Aku Ankka, joulupukin parta, viisi vuotta sitten viimeksi käytetty napapaita ja rikkinäinen kukkamaljakko. Kuka tietää, jos niitä joskus vielä tarvitsee? Ja me ollaan muutettu nämä samat paskat ainakin kolme kertaa. Typerykset. 


Pohjimmaisena pyramidista löytyi kassillinen Leon pieniä vaatteita joista en oo raaskinut luopua. Tunsin itseni hassuksi kun painoin pienen vaaleansinisen bodyn kasvoilleni ja nuuhkaisin. Mmhh, ei lainkaan varaston hajua, ei tosin myöskään odotettua vauvan tuoksua. Jemmasin vaatteista muutaman pieneen laatikoon ja loput laitan eteenpäin. Oon jotenkin valtavan ristiriitaisin tunnelmin vauva-ajatuksista. En halua vauvaa. Muiden vauvat ovat ihania, koska ne voi ojentaa eteenpäin. Mulla on kaksi huonoa syytä haluta vauva ja monta hyvää syytä olla haluamatta. (1. vauvat tuoksuu hyvältä. 2. vauvat on söpöjä.) 


Mulla on sellainen olo, että kaipaan jotain uutta elämääni. Oon miettinyt vauvoja, selaillut yrittäjyyskursseja, katsellut uusia asuntoja ja suunnitellut auto-ostoksia sekä pitkiä Aasian matkoja. Koska mä oon toiminnan nainen päätin ottaa uuden suunnan meidän elämälle. Tein pitkän pohdinnan jälkeen muutoksen; vaihdoin meidän ruokapöydän toisin päin. Huomenna taas mietin pitkiä vauvoja, selailen asuntoja, suunnittelen yrittäjyyskursseja ja katselen autoja ja Aasian matkoja. Just sellainen mä oon. Tuuliviiri. Huomisen päähänpisto voi olla ylihuomisen toteutus. Ehkä jotain villimpää kuin ruokapöydän kääntäminen. 

4 kommenttia:

  1. Oot ihana! Nauratti tuo postauksen loppuosa.

    VastaaPoista
  2. Hahaa kuulostaapaa ihan minulle tuo viimeinen, minäkin taas selailin koko päivän asuntoja (ei todellakaan olla muuttamassa) ja oikein mietin joidenkin pohjapiirrustuksiin jo kalusteiden paikkoja. Lopulta kuitenkin päädyin vaan siivoamaan taaperon lelut, jotka sitten levitettiin kaksi sekuntia myöhemmin taas kaikkialle.

    Huomenna sitten taas sama uudestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah. Sama meininki siis siellä! 😅 Hiukka turhauttavaa kun ei oikein keksi, että mitä haluis..

      Poista

Kiitos kommentista! ♥