Kaksplus.fi

torstai 21. syyskuuta 2017

Aikuisten sana

Ei turhaan puhuta ruuhkavuosista.  En ehdi arkisin muuta kuin käydä töissä ja nukuttaa poikaa – tai siltä se pitkälti tuntuu. Illat ovat todella lyhyitä ja kun yhdeksänkymmenen prosentin varmuudella nukahdan joka ilta juniorsänkyyn sikiöasentoon taaperon viereen, ei sitä "omaa aikaa" turhan paljon ole. Blogin päivittäminen on siksi jäänyt vähän olemattomiin. On vaikea keksiä mitään ajankohtaista kirjoitettavaa, kun suurimmat kysymykset tällä hetkellä arjessa ovat luokkaa "miten säädän työtuolin selkänojaa taaksepäin?" ja "pinaattilettuja vai nakkeja?".


Kirjoitin joku aika sitten sivulauseessa haaveesta lähteä reppureissaamaan. Huvittelin ajatuksella kolmistaan maailmalle lähtemisestä ja kaiken omaisuuden myymisestä. Reppuostoksien sijaan löydettiinkin tänään itsemme aikalailla täysin päinvastaisesta tilanteesta. Ei myydä vaan ostetaan hitosti. Ehkä. Oltiin ihka ensimmäisessä lainaneuvottelussa. Lainaneuvottelu on muuten ihan aikuisten sana. En oo tainnut koskaan käyttää sitä missään järkevässä lauseessa aikaisemmin. Mainitsenpa tähän samaan kappaleeseen myös sanan euribor, koska kuulin sen tänään, niin saatte musta erityisen viisaan ja aikuismaisen kuvan. 

Innostun helposti sata lasissa ja sitten keksinkin haluta jotain muuta. Sen takia piti lapsenakin varmaan perustella 100 ja yksi hyvää syytä miksi mä tarvitsen gerbiilejä. Tänä vuonna mä olen jo ehtinyt innostua muun muassa reppureissaamisesta, yrittäjyyskoulutuksesta ja isommasta asunnosta. Mä oon halunnut vauvaa ja sitten pissinyt raskaustestiin silmät kiinni, koska eiei, en mä sittenkään ehkä haluakaan. 

Koko elämä on tällä hetkellä yksi iso ehkä. En tiedä mitä haluan, mihin haluan tai milloin mitäkin tapahtuu. Eikä me edes tiedetä mihin me muutetaan, kunhan kokeiltiin saadaanko lainaa. Nyt täytyy kiikaroida niitä asuntoja tai matkoja, emmä tiedä. Onko tämä joku kahdenkymmenenkuuden ikävuoden kriisi? Ja mitä blogiin tulee; palaan tänne varmasti heti kun saan ratkaistua miten sen työtuolin selkänojan saa taaksepäin ja aivokapasiteettia vapautuu taas johonkin muihin syntyihin ja syviin. Älkää pidättäkö henkeä, heh heh... 


2 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen! Päivät menee samlla kaavalla, eikä mitään oikein ehdi tehdä! Ainakaan mitään kivaa (pyykkiä ja siivousta kyllä riittää).

    Tsemppiä ruuhkavuosiin ja lainaneuvotteluihin :)

    VastaaPoista
  2. Jos asuntoon päädytte tämän kaiken innon käyttää, niin muistakaa kilpailuttaa lainat ja eri osuuspankit antavat lainoja eri ehdoilla, eli mitä useamman jaksaa käydä läpi niin sen parhaimman lainan sit lopulta onnistuu saamaan. Ja olkaahan tiukkoja siellä lainaneuvotteluissa, vetävät ihan kuusnolla, jos ei ole tarpeeksi hyvin perehtynyt asiaan! 😊 yllättävän helposti antavat mojovia lainoja pienillä koroilla kuhan vain osaa olla tarpeeksi vakuuttava ja kaikki lapsilisät laskettuna tuloihin ja parhaat palkat parhaimmilla lisinä ilmoitettuna, jne. 👌

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥