Kaksplus.fi

torstai 8. helmikuuta 2018

Kuinka ohittaa raivoava lapsi julkisella paikalla?

Me kotiuduttiin juuri laivalta. Reissu oli kokonaisuudessaan hyvä ja ihana, mutta tiedättehän uhmaikäiset - ne osaa uuvuttaa. Hepulin syiksi nyt saattaa riittää vain väärän värinen paita, se että aurinko paistaa ulkona tai se, että rattaissa on neljä pyörää.


Eilen illalla jokin virheilmoitus iski taaperoomme. Tornadon aiheet olivat ilmassa. Kuvitelkaa sellainen keinuun sidottu moottorisaha, joka on teipattu megafoniin. Vauhtia keinulle antaa mikä tahansa mitä aikuinen suustansa päästää. Itse veikkaan väsymystä syyksi, mutta taaperon itsensä mielestä raivon syy oli se, ettei hän päässyt tanssimaan. Nostin lapsen syliini ja lähdin marssimaan rauhallisempaan paikkaan.

Tätä tilannetta todisti nainen, joka piti korviaan ja antoi samalla mulle niin halveksivan katseen päästä varpaisiin kuin ikinä pystyy kuvittelemaan. Mieleni teki mainita jotain karsinaeläimistä, mutta oon aikuinen tai yritän kovasti ainakin. Tyydyin vain tuijottamaan takaisin vihaisesti.

Me ei oltu hienossa ravintolassa, täydessä ruuhkabussissa tai kylpylän rentoutumisaltaassa vaan portaissa matkalla laivan hyttiin. Ymmärrän, että huutavat lapset voi vituttaa, mutta gimme a break. Kävele ohi, äläkä suututa enempää kiukkuista äitiä. 





Kuinka sitten raivoava lapsi ja tämän vanhemmat kannattaisi julkisella paikalla ohittaa? 

Esimerkiksi vain kävelemällä ohi? Jos tilanne näyttää mahdottomalta, voit näyttää myötätuntoa. Myötätunto kasvoilla näyttää päinvastaiselta kuin halveksunta. Jos olet epävarma miltä myötätunto näyttää, voit ohittaa tilanteen myös täysin neutraalilla naamalla. Joskus myös jämäkkä pään nyökäytys voi viestittää, että "kyllä se siitä". Rohkein tarjoaa apua, mutta tämä ei ole vaatimus normaalille suomalaiselle vuorovaikutukselle. Pliis, älä nyt ainakaan katso kuin kevätauringon sulattamaa koirankakkaa. 

2 kommenttia:

  1. Eilen kannoin huutavaa taaperoa kainalossa ja toisessa kädessä kaukalossa itkevä vauva. Viereisestä autosta nouseva mies sanoi taaperolle ” kiusaako se äiti sua taas?” Meinasin siinä kohtaa sanoa tälle miehelle jotain kaunista, mutta päätin olla hiljaa. 🙄 Aina ei jaksa puujalat naurattaa.

    VastaaPoista
  2. I feel you! Enemmän myötätuntoa, vähemmän pahaa katsetta! Onneksi tämä uhmaikäkin helpottaa aikanaan, ainakin murrosikään mennessä. Sitten voidaankin alkaa painimaan murrosiän uhman kanssa :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥