sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Syy miksi lopetin juhlahössöttämisen

Oon kertonut varmaankin ainakin kaksikymmentä kertaa ystävilleni sen, kuinka leivoin erään synttärikakun. Tuo kyseinen kakku oli siitä hauska, että siitä tuli hempeän mintun sijaan hupsistarallaa myrkynvihreä, koska jossain mielenhäiriössä vakavasti kuvittelin, että ruskeasta suklaamoussesta voi värjätä kauniin väristä ja vaikka kovasti ja ihan tosissani yritin leipoa hienon kakun, unohdin kananmunat ja vasta tuijotellessani uunin likaisen lasin läpi lässähtänyttä kakkua, muistin unohtaneeni ne. Hermoromahdus. Voi nyt vittu. 


Voitte sitten joskus kiittää muistotilaisuudessani  "hälläväliä" elämänasenteestani sitä munatonta, myrkynvihreää ja lässähtänyttä kakkua, koska kyseisen kakun myötä aloin vihaamaan suorittamista täydellisyyttä tavoitellen niin paljon, että olen kieltäytynyt leipomisesta ja juhlahössötyksestä x määräksi aikaa. Vaikka eihän se niin justiinsa ole vaikka munattomia kakkuja leipookin. Moni muu munaton on kaksinverroin ärsyttävämpää.

Oon mieheni mukaan raivoleipuri, joten ehkä parempi etten jatkossakaan mene keittiöön raivoamaan ja viskelemään vispilöitä. Ainakaan ennen kuin olen toipunut tästä kakkutraumastani. 



Viimeiset kaksi poikani synttärikakkua oon tilannut valmiina taitavalta leipurilta ja maksanut itseni tyytyväiseksi. Aikaisempia kakkuja en edes muista. Leivoinko niitä itse? En tosiaan tiedä. Ehkä ne olivat niin mitäänsanomattomia itse tuherrettuja kakkuja, että olen unohtanut. Syytän äitiyden ja vauvavuosien myötä haparoitunutta muistia, joka tosin edelleen sujuvasti loistaa poissaolollaan vaikka lapsi on jo neljä. 

Kun lapseni ilmoitti haluavansa 4-vuotissynttäreilleen luurankoteeman huokaisin helpotuksesta. Siinä missä ennen puin lapseni yhteensopiviin Gugguun printteihin ja suunnittelin asua viikkoja ennen the daytä, kaivoin nyt H&M:n luurankokuosisen yöpuvun kaapista ja tosiaan – lapseni pukeutui juhlissaan yöpukuun. Hälläväliä. Tarjosimme vieraille Ikean hodareita naamioiden omien ruokiensa tekemisen "DIY hodaripöydäksi". Kakun lisäksi ostin pussin karkkia ja popcornia, enkä edes sitä kattilassa poksautettavaa mallia. Juhlahössöttämisen aika on ohi ja kelvollinen sekä mahdollisimman helppo riittäköön. 


Tämän vuoden synttärijuhlista viisastuneena ensi vuonna diy ruoat tarjoillaan kertakäyttöastioilta, koska joku vieraistamme taisi syödä kakkua keittolautaselta lapseni leveällä Nalle Puh - lusikalla. En varmasti osta yhtäkään lisäastiaa juhlien järjestämistä varten, enkä taatusti vietä lapseni syntymäpäivää keittiössä raivoten  tai stressipallona pyörien. Leivomme silloin kun lapseni pyytää, ihan huvikseen vain, ilman paineita onnistumisesta. Kerran muuten siinäkin epäonnistuttiin kun käytimme leipomiseen öljyä, jossa oli tietämättäni aikaisemmin paistettu ranskalaisia rasvakeittimessä. Ranskalaisten makuisia kaurakeksejä – hälläväliä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! ♥